lauantai 15. syyskuuta 2012

Painosta

Mulla on ollu ihan hirveesti pelkoa siitä että paino "räjähtäis" käsiin. Etten pystyis kontrolloimaan sen nousemista tai että se tapahtuis hallitsemattomasti eikä koskaan pysähtyis. Tiedän että nää on täysin sairauden luomia ajatuksia eikä pidä alkuunkaan paikkaansa. Tänään aamupunnituksessa totuus iski vasten kasvoja.

Oon syönyt nyt tässä jo jonkun aikaa ihan sen kehon mielen mukaan, en pahemmin oo ateriasuunnitelman määristä välittänyt. Oikeestaan päivällisellä oon ottanut ruokaa lisää välillä jopa neljä kertaa. Välillä tunne siitä miten ruoka pyörii koko ajan mielessä ja nälkä tuntuu loputtomalta on pelottava. Pelottava siksi että luulee sen jatkuvan aina. Tiedän kuitenkin hyvin että tämän hetkinen tilanne on täysin aliravitsemuksen aiheuttama. No nyt taas eksyy vähän aiheesta... asiaan siis. Vaikka oon syönyt kehon nälän mukaan (joka oikeesti on ollu ateriasuunnitelman määriä paljon paljon suurempaa) paino on pysynyt aikalailla vakiona. Hämmästyin astuessani vaa'alle ja tajusin miten vaikeaa se painonnormalisoiminen ihan oikeasti on. Toki toisilla helpompaa, toisilla vaikempaa, mutta kuitenkin. Elimistö tuntuu tarvitsevan energiaa ihan hirveesti.
Tähän kun lisää sen etten ole liikuntarajotuksista yhtään livistänyt niin tuntuu hassulta ettei nousua ole juuri tapahtunut.Jos minun jostain pitäisi huolissani olla niin siitä miten saan painoa nostettua, eikä niinkään siitä että se jotenkin hallitsemattomasti alkaisi nousta.



Kaipaisin kuitenkin tukea ja neuvoa, ehkä rauhoittavia sanoja. Nälkätuntemukset tuntuvat vahvistuneen nyt kun olen vihdoin alkanut syömään kehoa kuunnellen. Ruoka saattaa vallata ajatukset esimerkiksi nukkumaan mennessä tai jos yöllä herään. Meneekö tämä todella ohi sitten kun aliravitsemustila korjaantuu? Loppuuko tunne "pohjattomasta" vatsasta ja kaikesta edellä mainitusta?
Parantuneet ovat kertoneet että se todella on näin mutta vakuuttelua ei koskaan ole liikaa. Anoreksia niin katalasti koittaa jauhaa kaikkea muuta.

Etenen koko ajan kohti elämää ja parantumista, mä oon varma siitä että pääsen tästä eroon ja koitan suoriutua siinä niin pian kun vain on mahdollista. En enää itse viivytä elämäni takaisin saamista, paranemisprosessi on muutenkin jo tarpeeksi aikaa kuluttava.

Kiitos kaikista ihanista kommenteista mitä olen saanut taas teiltä lukijoilta viime aikoina. Ette tiedäkkään miten paljon ne mulle merkkaa. Olisiko toiveita postauksille, videoita? valokuvia? jotain ihan muuta? vai onko teidän mielestä kivoin lukea vaan aina päivän kuulumisista ja sen hetkisistä ajatuksistani?

31 kommenttia:

  1. Kyllä se loputtomalta tuntuva nälän tunne lopulta katoaa. Olet vain ollut niin pitkään aliravittu ja alipainoinen, että keho oikeastaan huutaa lisää energiaa ja ruokaa. Ja kilon painon nostaminen vaatii todella paljon ruokaa. Painon nostaminen on oikeasti usemmiten melko hidas ja pitkä projekti. Kyllä se siitä. Ihmisen keho on niin viisas, että se kyllä osaa ilmoittaa nälästä ja kylläisyydestä.. Nyt vain otat ilon irti ruuasta ja syöt! Sitä tarvitset ja tulet kyllä selviämään anoreksiasta voittajana! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin se varmasti tekee, luotan nyt vaan kehooni :)

      se on tullut juu huomattua että painonnostaminen ei todellakaan ole helppoa ja vie ihan fyysistenkin rajotteiden takia paljon aikaa. Kiitos tsempistä! :)

      Poista
  2. Mä en oikeen ymmärrä tätä sun ajattelumallia "syön näläntunteen mukaan"; olet syömishäiriöinen ja kutistanut mahaasi joten tottakai tulet täyteen helpommin kuin normaali ihminen joka syö normaalisti joka päivä. Ei silloin mennä "oman kehon tuntemusten" mukaisesti vaan syödään, vaikka maha tuntuu räjähtävän, sillä tällä tavoin mahalaukku venyy ja pystyy vetämään sen normaalin määrän ruokaa. Mitä nyt katselin noita sun "päiväni kuvina"-postauksia, niin ei sun ruokavalio todellakaan riitä painon nostamiseen, valitan. Syöt normaaleja määriä, kun sun _pitäisi_ syödä kaksinkertaisia määriä. Oon kirjottanut sulle jo aikaisemmin tästä ja vakuuttelet että syöt ihan hirveesti jne. mutta et kyllä todellakaan syö. Ketä yrität huijata ja vakuutella, itseäsikö? Aika hyvin näkee kyllä sanojen lävitse, ettei kaikki ole kunnossa, lähelläkään.
    Ja se näläntunne on täysin normaali ja varmasti herättää sussa ihmetystä, mutta ei se helpota sillä että vaan päivittelet että ompas nälkä, vaan sun pitää syödä ja syödä ja syödä. Kun olet syönyt tarpeeksi, ei sun todellakaan ole enää nälkä.
    Ainoa asia mistä olen vilpittömästi iloinen puolestasi, että et mittaile ja otat lisää ruokaa ja ns. syöt vapautuneemmin. Mutta siitä huolimatta, on sulla vielä paljon rajoituksia.
    Miten tän nyt ystävällisesti sulle sanoisin ja painottaisin tarpeeksi: sun pitää syödä KAKSINKERTAINEN määrä siitä, mitä normaalisti ihmiset syövät. Ja koska et syö herkkuja, on painon nostaminen lähes mahdotonta, for real. Vaikka et ns. herkuista tykkää, on sekin anoreksian ajattelua ja opit kyllä nauttimaan niistäkin. Jos söisit suklaapatukan joka päivä, sekään ei riittäisi painoasi nostamaan. Ehkä jo kolmella voisi jotain tapahtua. Älä ajattele ruokaa vihollisena vaan tällä hetkellä sun pitää takoa päähäs malli, että mitä muut syövät normaalisti päivän aikana (eli jotain 2000kcal), sun pitää syödä paljon enemmän, jotain 3000-3500kcal jos jotain tuloksia haluat nähdä. Eli jos sun äitisi ottaa pastaa 2dl, ison kauhallisen kastiketta, salaattia ja leivän päällisillä, sun pitää ottaa pari leipää, pastaa tuplat ja pari kauhallista kastiketta. Karu totuus, mutta et sitä selvästi sisäistä.
    Toivotan sulle paljon tsemppiä, mutta alkaa pikkuhiljaa vaan ketuttaa nää sun postaukset kun vakuuttelet että syöt paljon ja haluat parantua yms. mutta paino ei nouse ja se kielii vain ja ainoastaan siitä, että tarkkailet syömisiäs liikaa ja syöt liian vähän. Uskon kyllä, että haluat parantua, mutta koska se ei näy painossasi, et vielä tiedä miltä tuntuu kun painoa oikeesti alkaa nousemaan ja silloin voi toi paranemismyöntyisyys laskea. Toivon että näin ei käy, mutta todennäköistä se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon syönyt normaalisti joka päivä jo kuukausia, ei mun vatsalaukku oo tällä hetkellä enää sellasessa kutistuneessa tilassa jossa se oli puolisen vuotta sitten (millon syömisen jälkeen makasin lattialla ja itkin kun sattu). Tiedän monia anoreksiaa sairastaneita jotka ovat nimenomaan nopeiten ja helpoiten parantuneet luottamalla kehoonsa.
      Päiväkuvina postauksessa ei tuu ilmi määriä mitä oon syönyt, joten en ymmärrä mistä voisit niitä tietää? En yritä vakuutella itseäni, enkä varsinkaan sinua. Ja voi kuule jos istuisit meidän päivällispöydässä niin kyllä syön tuplaten äitini lautasen verran. Lisäksi ruokailen päivässä muutenkin monta kertaa enemmän, mitä hän.
      Tiedän että minulla ei ole enää nälkä kun olen tarpeeksi syönyt, kuka on muuta väittänytkään. Sitähän tässä olen nimenomaan koko ajan harjottanut, kehon kuuntelemista. Sillon kun on ollut nälkä olen syönyt syönyt ja syönyt.
      Toinen on tää herkku juttu, mieti inhoamaasi ruokaa, mieti jos mä väittäisin että "kyllä sä siitä oikeesti tykkäät, makunystyräs nyt vaan ei". Mä en oo koskaan ollut mikään perso makeelle, kakut, pullat yms. on aina olleet mulle vastenmielisiä. Karkkia oon syönyt. Pähkinät on mulle ollu se "herkkujen" tilalla oleva energiapaukku, koska niitä tykkään syödä. Tiedän että niissä on paljon energiaa ja aluksi anoreksia koitti saada mittailemaan määriä väärin. Ei kuitenkaan enää, tiedän että ne on mulle lääkettä.
      Tiedän ravinnejuomista, ollaan ravitsemusterapeutin kanssa niiden käyttöönottoa harkittu, koska mun kehon se energiantarve on oikeesti suuri. Joten tiedän ravinnejuomista...

      On hyvä että saan myös kritiikkiä ja neuvoja siihen mitä teen mielestäsi väärin, mutta en nää kommenttiasi kovin asiallisena. Et kuitenkaan kai ole syömishäiriöisen ravitsemuksen asiantuntija? Monet tekstisi päätelmistä ja väitteistä ovat vääriä, siksi en tykkää että vetoat niihin.

      Poista
    2. niinpä... ei kaikki tykkää herkuista. ja jos ei oo tykännyt ennen sairastumista, niin ei niistä varmastikkaan tule tykkäämään parantumisen jälkeenkään. (tietenkinhän on se pieni prosentti, että esim. niitä vihaamiaan oliiveita alkaa rakastamaan) eikä se mun mielestä ole edes paha asia. ei kaikki tykkää makeasta. ehkä sellainen (koska en yleistä, enkä puhu toisen puolesta) tykkää sipseistä vaikka, ja herkuttelee niillä. tai sit on hirmunen hedemläfriikki ja herkuttelee niillä. plus, että ilmeisesti feelme ei voi syödä kuin ruista, joten myöskään esim. ne lihottavat (anteeks, PAINOA NOSTATTAVAT) pullatkin on bannassa.
      tietenkin siinä on se, että ne herkut saattaa nopeuttaa sitä painon nousua.
      mutta kyllä se nousee ajallaan ilman niitäkin.

      niin ja jos on syönyt sen ja sen aikaa jotain listaa, niin kyllähän se maha venyy. ja sit voi helpostikkin syödä nälän mukaan.

      ok, en enään muista kaikkea mikkä oli mun pointit, ja mistä piti aukoo päätään, sillä teen montaa eri juttuu samaan aikaan. joten jääköön tää kannanotto tähän. :)
      hyvää loppuviikonloppua molemmille.

      Poista
    3. Siis anteeksi nyt vain, mutta ihan hirveetä bull shittiä tolta anonyymiltä: "sun pitää syödä KAKSINKERTAINEN määrä siitä, mitä normaalisti ihmiset syövät. Ja koska et syö herkkuja, on painon nostaminen lähes mahdotonta, for real." Jos ei ole ammatiltaan ravitsemusterapeutti eikä mikää muukaan ravitsemusasioista tietävä tyyppi, niin kannattaa olla iiiihan hiljaa.

      Itse taistelin anoreksiaa vastaan aikoinaan viitisen vuotta ja kyllä se paino vaan normalisoitui ihan tavallisella "normaalilla" syömisellä. Ei siihen mitään herkkuja tarvittu, eikä tarvinut ahmia sitä ruokaa kaksinkäsin ja syödä monta kertaa enemmän kuin muut. Sitä piti oppia syömään normaali määrä ruokaa entisen linnun annosten sijaan. Piti oppia kuuntelemaan kehoaa ja oppia taas pitämään ruuasta. Nauttimaan ruuasta vapautuneesti ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Onnellinen ja iloinen ihminen on aina kaunis :)

      Alkuaikona muistan itsekin ruokahaluni olleen pohjaton. Saatoin hakea ruokaa lisää viisikin kertaa ja jälkkäriä monta rundia, mutta kyllä se nälkä siitä tasoittui ajan myötä, ei hätää :) Nyt olen ihan normaalipainoinen/hoikka, sporttinen ja elämäniloinen nuori nainen. Tiedän satavarmasti, että säkin pystyt siihen. Sun pitää vain haluta sitä tosissasi ja ennen kaikkea uskoa itseesi. Tsemppiä! :)

      -Peanuts

      Poista
    4. Tätäpä mäkin oon koittanut sanoa, jos ihminen ei oo ravitsemusterapeutti tai tiedä syömishäiriöisten hoidosta ravinnon kannalta, olisi parempi pitää osa mölyistä mahassa. Rakentavaa kritiikkiä ja palautetta otan mielelläni vastaan, mutta en jaksa väitellä asioista, mistä tiedän olevani oikeassa.

      Itse oon huomannut että kehon kuuntelulla päästään parhaimpiin tuloksiin. Ja jatkossakin on tarkotus ilman listoja syödä. Normalisoida syömiskäyttäytyminen ja sitä tässä samalla parhaillani jo teen. Haluan alkaa luottaan kroppaani, pelata sen kanssa yhteen ja tajuta että kehon viestien kuunteleminen, niiden mukaan toimiminen ja kehon auttaminen on kaikkea muuta kuin kontrollin menetystä!

      Oon niin valtavan onnellinen sun parantumisen puolesta, vielä joku päivä oon itse samassa tilanteessa missä sä nyt :) On tsemppaavaa ja kannustavaa tietää että sieltä ruudun takaa löytyy taistelun voittaneita ja elämäniloisia ihmisiä! Kiitos kun eksyit mun blogiin :)

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Ja tuli vaan mieleen, että jos et yksinkertasesti pysty syömään niitä kaksinkertaisia määriä ja uskon ettet pysty, niin voisit kokeilla ravintolisäjuomia, joita saa esim. apteekista. Nutridrink tai proteiinijuomat ovat hyviä nostamaan kalorisaantia, eikä niistä tule niin täyteen kun ne ovat nestettä. Nutridrinkissä on 2dl 300kcal eli niitä kun vedät 3 putelia kaiken muun lisäksi niin eiköhän paino ala nousta. Ihmettelen, ettet tälläisiä käytä tai niistä tiedä, ne ovat yleisiä aliravitsemuksen hoidossa.

    VastaaPoista
  5. Oon kyllä myös sitä mieltä, että jos sun painos ei nyt tähän mennessä oo juurikaan noussu niin et vaan syö tarpeeksi. Myös toi että syöt erittäin terveellisesti saattaa olla hankala tapa nostaa painoa, koska sillon sä tartteisit sitä ruokaa niin paljon ettet jaksa edes syödä. Jos herkkujen syöminen ei vaan kerta kaikkiaan onnistu niin mikset yritä saada ruoastasi vähän kaloripitoisempaa? Lisäät kastikkeisiin kunnolla kermaa ja voita, tai käsket äitisi valmistaa vähän tuhdimpaa ruokaa. Tuskin edes huomaat jos kastikkeet ovatkin kermaisia ja niihin on lisätty juustoa ym. Painon nosto helpottuisi huomattavasti verrattuna tuollaiseen laihduttajalle sopivaan ruokalistaan. Myös noi juotavat vaikuttaa hyviltä. Tsemppiä nyt kuitenkin ja toivottavasti ymmärrät että jotain pitää tehdä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ylempänä tänkin kommentin aika lailla kattava vastaus... ja mistä ihmeestä säkään tiedät mitä meijän kastikkeissa on? se on totta että energiaa on saatava lisää, koska paino ei nouse haluttuun tahtiin.

      Poista
    2. Sun pitää syödä tosi energiapitoisia herkkuja;munkkeja, kermavaahtoa ym. Ja suuria määriä normiruuan lisäksi. Itse olen ollut 159/33kg ja söin 10 munkkia normiruuan lisäksi, ei paino muuten olisi noussut!

      Poista
    3. En ole tainnut tänne kommentoida aikaisemmin, mutta nyt en pysty pysymään hiljaa. HALOO anonyymi, "sun pitää syödä munkkeja...". Ihan höpöhöpöjuttua! Se on totta, että painonnosto vaatii energiaa enemmän kuin kuluttaa, mutta kyllä sitä energiaa saa ilman munkkeja tms.

      Itse olen myös syömishäiriötä sairastanut ja voin kertoa, että ainakaan syömishäiriöyksikön ravitsemusterapeutit, jotka oman käsitykseni mukaan ovat alan huippuasiantuntijoita, eivät koskaan ole vaatineet ketään syömään munkkeja tms. Eivät toki kieltäneetkään, mutta esimerkiksi ateriasuunnitelmat laaditaan potilaan omien mieltymysten mukaan. Eli jos et syö jotain, korvataan se jollain ja tottakai vähäkalorisia syödään sitten enemmän kuin runsasenergisiä.

      Luottaisitten nyt ystäväni anonyymit siihen, että Jennin hoidosta vastaa ammattilaiset ja varmasti he puuttuvat asiaan, jos aihetta on. Ja Jenni: tsemppiä, taistelu on alkanut - jatkat vain :)

      <3J

      Poista
    4. Mulla on viljojen suhteen rajotteita, allergioiden vuoksi, joten listat jotka rt on laatinut, on näiden mukaan suunniteltu. Esim. munkkeja en saa syödä, koska kroppa ei niitä siedä. Ja vaikka saisin niin uskoisin että se kuvotus reaktio tulisi niitäkin kohtaan, samalla tavalla kun muutakin makeaa. Anoreksia on vääristänyt suhteen makean makuun, herkkuihin suhde on aina ollut mulla vinoutunut, mikä on tullutkin moneen kertaan blogin kirjottelun aikana esille. Kakkuja, munkkeja, pullia ja tälläsiä leivonnaisia ynnä muuta en oo oikeesti koskaan tykännyt syödä. Herkutellu oon karkilla/jätskillä sillon kun sitä tein. Nyt makea saa tosiaan pintaan sellasen reaktion että haluun mahollisimman nopeesti sen vaan pois suusta. Tummasuklaa oli sellanen mikä menetteli, ei ollut niin makeaa.
      Ihmettelen kovin millaset listat Anonyymi15. syyskuuta 2012 17.13 on ollut käytössä vai oletko itse ne laatinut? Nimenomaan suunnitelmien tarkotus on NORMALISOIDA syömiskäyttäytyminen. Sen käsite kun on syömishäiriötä sairastavalla täysin hukassa. Kuten olen aikaisemminkin sanonut, ei juttu onnistu sillä että syödään paketti voita päivässä. Ei sitten alkuunkaan ja luulisi sinun tämän hyvin tietävän.

      Jenni tiivisti kaiken mun päässä liikkuvan hyvin. Ainoa ongelma mulla on ollut se ettei ravitsemusterapeutin kanssa olla saatu laadittua listaa joka mun painoa olis nostanu. Sitä on pitäny jatkuvasti muutella suuremmaksi ja lopulta otin tilanteen osittain omiin käsiin ja hallintaan, jotta painossa alkaisi muutosta tapahtua.
      Kiitos kovasti tsempistä, elämää kohti tässä koko ajan matkataan :)

      Poista
    5. mulla on kanssa listat ollut sen mukaan mitä pystyn syömään. tosin itelläni ei oo tainnut olla "oikeaa" listaa koskaan, paitsi joskus kun olin sh-päiväosastolla pari viikkoa, ja tietenkin olisi sitten sitä pitänyt jatkaa. mutta mitä on ravitsemusterpalta saanut niin ollut sen mukaan mitä pystyy syömään. vaikka tää ei ehkä oo sama asia.
      mulla on hirvee kommentointi vimma. :D -sori. ja silti aina unohdan mitä oon kommentoimassa...

      Poista
  6. En tiedä olenko sanonut tämän aikaisemmin, mutta sanonpahan nyt kuitenkin: Painon nousu on aluksi vaikeaa, koska kun alat syömään taas kunnolla, keho saattaa "käynnistyä" vähän liikaakin; eli kuluttaa kaloreita kulutuksen edestä. Tämä näkyy siis aineenvaihdunnan vilkastumisena ym, sinulla saattaa koko ajan olla kuuma tai nälkä. Lisäyksiä tarvitset vielä. Sulla on varmaan jo seuraava aika varattu ravitsemusterapeutille?

    Ja Anonyymi 17:13, huono idea. Painon normalisointi pyritään toteuttamaan pääsääntöisesti perusruoka-aineilla eikä ylenpalttisella määrällä herkkuja! Toki se on yksilöllistä, jotkut syömishäiriöiset haluavat lisäykset herkuista, koska tottahan se on, pienestä määrästä herkkuja saa paljon energiaa.

    Juttele Jenni ravitsemusterapeutin kanssa. Jos et ole vielä valmis herkkuihin, niin ei sun niitä tarvitse vielä ottaa! Kuuntele tässäkin asiassa itseäsi, mieti juuri sinulle sopivia lisäysvaihtoehtoja. Itse olen juonut Nutridrinkkejä (n.300 kcal) jossain vaiheessa, mutta sitten jätin ne, koska a) todella pahan makuisia, b) tuli paha olo ja c) ei "normaalia". Helpompina lisäyksinä valitsin mielummin kaakaota maidon tilalle ja salaatinkastiketta aterioille ym.
    Tsemppiä!<3 On muuten tosi hieno juttu miten olet uskaltanut ottaa lisää ruokaa, jos siltä on tuntunut! Itse on vielä uskalla siihen vaiheeseen, vaikka normaalipainossa olenkin...

    -Niina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pako toistaa itteeni...
      ei kaikki välttis tykkää OIKEASTI makeista herkuista. ja yllättävän monet karkitkin myös sisältää vissiin vehnää..?..
      mutta siis se on ihan normaalia, jos ei tykkää makeista jutuista. tietenkin muiden mielestä, jos sattuu sairastamaan tai on sairastanut anoreksiaa se vaikuttaa siihen. mutta silloinkin yleensä _tykkää_ makeasta, mutta se on vain se pää aka anoreksia, joka sanoo ettei tykkää.
      tietenkään se ei oo ratkaisu, et vetää vaan makeaa ja rasvasta, että paino nousee, vaan se, että tottakai paino nousee helpommin, jos vetää VÄLILLÄ myös sitä rasvasta ja sokerista. mutta kyllä sen painon saa hinattua myös normaaliin, vaikkei niitä söisikään. ehkä hitaammin, mutta mitä sitten. koska kumminkin se on sit se rasva ja sokeri vaan, mikkä nopeuttaa. (tai sit keho on niin säästöllä, että se varastoi kaiken ja paino räjähtää). joka ei kyllä ilmeisesti oo jenni sun kohdalla!

      Poista
    2. Juu rt:n puheille pitäisi kyllä kieltämättä päästä, on vaan vähän huono kun toi hämeenlinnassa toimiva ei oo erikoistunu syömishäiriöihin ja jos oikeesti menisin sen listan mukaan paino vaan laskisi :/ Tuntuu välillä etten saa kunnollista apua ravitsemuksen puolella, vaan asiat kääntyvät minun ja perheeni harteille.. Onneksi olen uskaltanut ottaa asioita omiin käsiin niin ei nyt niin paikoillaan junnata. Mutta ratkaisuja on silti saatava.

      Ja Jaana, sinä ymmärrät sen mistä olen täällä koittanut jo moneen moneen moneen kertaan lukijoille kommentoida ja asiaa selittää. Onneksi viesti on mennyt perille edes sinulle :D En ole siis ihan turhaan höpötellyt. Ja juu mulla ton painonnousun kanssa on kyllä ollut ihan päinvastoin kun räjähtäminen... osastollakin epäiltiin oksenteluja yms. vaikka se ei sairaudenkuvaani koskaan ole kuulunutkaan

      Poista
  7. Munkinsyöjä ;) kertoi vain omia kokemuksiaan. Normiruuaalla ei minun paino noussut. Söin myös paljon keksejä. Kannattaa tietenkin luottaa ammattilaisiin.
    Toivotaan, että sinun paino nousee. Minulla se vaati uskomattoman määrän herkkuja...
    Nykyään 37v ja 52kg jo 20 vuotta :) Tsemppiä paranemiseen! Todella tiedän mikä suo syömishäiriö ja siihen liittyvä kehonkuvan häiriö on :(

    VastaaPoista
  8. Sulla on kaikki mahdollisuudet parantua, annat itselles vaan aikaa, ala stressaa. Sä pystyt parantumaan ja sä pystyt syömään! jokainen hetki on arvokas ja tämäkin paranemismatka on osa sun elämää. Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oot oikeessa, viivytellä en silti enää yhtään halua :) tiedän että parannun ja taistelen mun elämästä viimeseen asti :)

      Poista
    2. joo kuulostaa just tosi hyvältä =) tuli vaan mieleen että vois auttaa sun kehoa jos söisit tyyliin aina aterian yhteydessä jonkun verran niit pähkinöitä <3

      Poista
  9. veikkaan (ja oon aika varma) että sun keho tottui siihen, että söit sen tyyliin desin riisiä ja desin kastiketta, joten keho ei edes pyytänyt lisää. nyt kun se on huomannut, että se saa ravintoa sen verran kuin se _oikeasti_ tarvii, niin se myös kertoo siitä enemmän. en tietenkään ole mikään lääkäri, joten kumminkin on mahollisuus, että pieleen menee. mutta mulla on vahva usko tähän. ihan samahan se on, että kun maha tottuu, että sinne laittaa omenan päivässä, hävii myös näläntunne.

    hitto että mua itteeni ottaa päähän. mä ihmettelin kanssa joskus, että miten ihmeessä ihminen voi lihoa. tosin, se on nyt kääntynyt siihen, että miten ihmeessä ihminen voi laihtua. tosin ehkä asiaa auttaisi se, että se keho sais ruokaa sen x määrä päivässä, mitä sen pitäisi saada..

    tsemppii painon nostoon. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos kiitos, kyllä tää tästä, kaupasta tuotiin just uudenlaista leipää ja rasvasempaa jugurttia kotiin

      Poista
  10. Juu täytyy myöskin sanoa, että vaikka ei ole välttämätöntä pakottaa itseään syömään 10 munkkia, on ollut hienoa että anonyymi on anoreksiasta huolimatta pystynyt antamaan luvan itsellesi siihen. Paino ei todellakaan lähde nousemaan raketinomaisesti laisinkaan. Itse tein niin, että kun lähdin opiskelemaan, jätin puntarin omaan arvoonsa ja söin AINA mitä mieli teki kokeilla. Siitä sitten vähitellen ainainen näläntunne katosi ja nyt (luultavasti :D) normaalipainoisena elämä jatkuu uusia ruokalajeja maistellen ja elämästä nauttien. NAUTI SINÄKIN NYT TÄSTÄ HETKESTÄ, SULLA ON LUPA KOKEILLA, MAISTELLA JA NAUTTIA RUOASTA! :) Koita jaksaa! :))))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanan tsemppaava ja kannustava oot, kiitos kommentista! :)

      Poista
  11. ooks varma että oot syöny enemmän nytte ku ateriasuunnitelman mukaisesti ku oot syöny nälkäs mukaan?

    VastaaPoista
  12. Tätä kommenttiketjua lukiessa voi vain todeta, että huh huh. Noudata niitä ohjeita, joita olet ammattilaisilta saanut, äläkä välitä muitten mielipiteistä. Sä menet eteenpäin. Anoreksiassakin on paljon muutakin kuin painonnousu. Ja sä oot just siinä mennyt eteenpäin. Tunnistanut sairauden, tunnustat sen, että syöminen on vaikeeta. Pelkäät jossakin määrin kenties kehosi muutosta ja painonnousua, mutta oot sitoutunut siihen että teet työtäsi sen eteen, että parannut. Kyse on kuitenkin paljon muustakin kuin pelkästä painonnoususta, asenteista, ajatuksista, tavoista ja tuntemuksista. Toki on äärimmäisen tärkeää, ettet ala enää säännöstelemään omalla vanhalla kontrolloitavalla tavallasi syömistäsi, mutta on äärimmäisen tärkeää, että mielesikin on mukana paranemisprosessissa. Silläkin, että pureutuu siihen, että mistä tämä kaikki alkoi ja miksi, auttaa eteenpäin menemiseen. Aivan kuin muissakin sairauksissa, sepelvaltimotaudissa ei riitä, että napsit tiettyjä lääkkeitä vaan pitää miettiä myös muuta elämäntapaa, elämäntilannetta. Mutta sepelvaltimotaudissa ei voi myöskään jättää lääkkeitä syömättä. Aivan kuin sun tilanteessa, et missään hetkessä voi olla syömättä tai lipsumatta niistä sun ohjeista, mutta paljon muutakin sun on mietittävä. Menneisyyttä ja ongelmia. Käsiteltävä kipuja, ja uskaltaakin käsitellä niitä. Pikkuhiljaa sä huomaat, että sä meet eteenpäin. Mitään ei tapahdu hetkessä. Mutta pieniä voittoja voi tapahtua joka hetki. Uskallat syödä purkkaa, uskallat kenties syödä kermaisen jäätelön, kenties jonkun herkullisen jälkkärin. Sellaisia asioita, jotka ollut sulla joskus "kielletyssä" pannassa. Ja aattele, joskus sä saat liikkua, joskus sä saat juosta. Mutta sitä ennen, täytyy mennä vielä askelia eteenpäin.

    Menneisyys vaikuttaa suhun ja sun tänhetkiseen tilanteeseen. Mutta hei, mikä parasta, se ei lopulta ohjaa sun tulevaisuuttasi! Sä menet eteenpäin, jos sä itse todella haluat! Jos sä oot valmis taistelemaan! Valmis elämään.

    Ja nää ajatukset oli niitä, joita ite oon läpikäynyt. Kohti vapautta. Oikeaa elämää!

    Kaikkea parasta! <3

    VastaaPoista