tiistai 21. elokuuta 2012

Jenni vastaa

Kuinka kaua oot sairastanu sillai et sul ei oo ollu parantumis intoo ?

-No se into siihen parantumiseen tuli kunnolla noin nelisen kuukautta sitten. Ja vuoden ajan oon nyt sairastastanut. Paranemismotivaatio on tosin matkan aikana ainoastaan vahvistunut ja vahvistunut entisestään.



Kuinka kauan olet sairastanut?


-Yllä tulikin jo vähän mainittua, mutta noin vuoden päivät suunnilleen




Vasen vai oikea?



- Ai siis kumpi kätinen olen? Oikea. Mutta jos kyse oli jostain ihan muusta niin vastaan vasen. Eikun sittenkin oikea

Millaset ihmiset saa sut raivon partaalle?


-Epäoikeudenmukaiset, itsekkäät, valehtelevat ja kaksinaamaiset ihmiset.




Parta vai viiiixet ;)) ?


-Viiiixet!

Mikä on sielunmaisemasi? Siis luonnossa, meri- vai vuoristomaisema ym, missä silmäsi lepää? :D


-Äöö apua vain yksikö? Järvimaisema mielellään vielä auringonlaskun aikaan, toisaalta taas kun oon seisonut korkeen vuoriston huipulla meren päällä niin se oli jotain ihan uskomatonta. Maalaismaisema, viinitilukset ja tälläiset on silti myös mieleen. Metsä, niityt..., en mä osaa valita vaan yhtä. Mutta jos pakko on niin toi meri/järvi on ehkä se ykkönen.






Ottamiani kuvia italian matkalta, kertoo aika hyvin siitä millaisesta maisemasta rauhotun/saan jotain itselleni.


Ja koska innostuin niin tässä nyt muutama lisää




Entä haluatko erikoistua joksikin tietyn alan lääkäriksi, miksi sellaiseksi?

-Tällä hetkellä on kolme sellasta juttua jotka kiinnostaa eniten; lastenlääkärinä toiminen sekä neuro/sydänkirurgia. Aivot on ehkä se eniten mua kiehtovin juttu, toisaalta taas sydän on kiinnostava kapistus mutta lapset on niin lähellä mun sydäntä että ois ihan uskomatonta saada pelastaa niiden elämiä. Kaikki selviää aikanaan.





Miksi haluat parantua? Eli mitä eniten inhoat anoreksiassa, mitkä motivoivat sinua eniten?

-Eniten inhoan anoreksiassa kaikkea. Sitä minkä näköiseksi se on saanut minut ulkoisesti, sitä miten et voi ostaa kauniita vaatteita itsellesi kaupasta. Sitä miltä tuntuu pukea ihanat farkut päälle ja huomata pienimmänkin koon olevan kolme numeroa liian suuri. Sitä kuinka hiukset ovat ohentuneet ja kynnet haurastuneet. Sitä miten paljon kapasiteettia se vei/vie elämästäni, sitä kuinka ahdas ajatusmaailma oli. Kaikki pyöri ruuan ja liikunnan ympärillä. Elämä unohtui. Tämä elämä millä on oikeesti ihan tajuttoman paljon annettavaa. 



Haluan tulevaisuudessa lapsia. Olla psyykkisesti ja henkisesti tarpeeksi vahva, jotta voin työskennellä lääkärinä. Haluan terveyttä, en pelätä sitä millon sydän ei enää kestäkkään. Haluan takaisin elämän joka minulla oli ennen. Haluan olla iloinen ja nauraa, nauttia siitä että olen olemassa. Haluan mennä ystävien kanssa niin kuin ennenkin. Haluan aviomiehen ja rakastavan tulevaisuuden. Haluan taas liikkua ja nauttia siitä. Tanssia, pyöräillä, lenkkeillä.
En edes jaksa luetella kaikkea koska lista olis niin käsittämättömän pitkä. Yllä nyt ihan murto-osa esimerkeistä mitkä motivoi parantumaan. Tiivistettynä; inhoan eniten anoreksiaa itsessään ja elämän takaisin saaminen motivoi eniten parantumaan.

Milloin tuntisit itsesi täydellisesti parantuneeksi? Minkälainen suhtautuminen ruokaan ja omaan kehoon on täydellisesti parantuneella ihmisellä?

-Niin kun oon jo tossa vähän aijemminkin puhunut, en tiedä voinko koskaan sanoa olevani täydellisesti parantunut. Toivon että joskus siihen kykenen, mutta tiedän että jos se tulee tapahtumaan niin siihen kuluu monia monia vuosia. Täydellisesti parantunut ihminen osaa nähdä kehonsa "virheet" osana itseään ja persoonaansa. Hän suhtautuu ruokaan elämälle välttämättömänä asiana, miettimättä kaloreita tai ravintoaineita. Keho tietää mitä tarvitsee, parantunut ihminen kuuntelee siis kehoaan ja luottaa siihen, että se tekee niin kuin parhaakseen näkee. Mielestäni jokaisen ihmisen tulisi kuunnella omaa kroppaansa enemmän. Se pitää meidät biologisesti hyvässä normaalipainossa ilman että joutuu laskemaan, mittaamaan, punnitsemaan ja tarkkailemaan jokaista suupalaa. Ei se ole ennenkään niin mennyt- ei mene nytkään. Tuntisin itseni täydellisesti parantuneeksi kun kykenisin tuohon.



Paljon painat ja pituus?

-Pituutta löytyy 162 senttiä ja painoindeksi on siellä viidentoista hujakoilla, tällä hetkellä kai joku 15.5




Mitkä sun mittasi ovat? 


-Ylempänä on jo toi painoindeksi ja pituus. Mittanauhaa en halua kaapista kaivaa.

Normaalipainon alarajasi?


-Se on siellä 50 hujakoilla


Anoreksian muut oireet sinussa paitsi laihuus?


-Pakko-oireet, jotka tosin nyt jo aliravitsemustilan korjaantumisen myötä alkaneet hiukan hellittää. Jatkuva siivoushulluus ja se miten ei pysty istumaan paikoillaan on ollut ehdottomasti kaikista pahinta. Ennen kun edes tiedostin kunnolla sairastavani anoreksiaa pahinta oli rituaalit ennen kun pystyin syömään sen 15 kcal lounaani. Sata kyykkyä, sata x-hyppyä, sata vatsalihas- ja kylkilihasliikettä ja sitä rataa. Fyysisistä oireista tuli ylempänä jo mainittua ja niitä lueteltua.

Kerro siitä tilanteesta kun sait diagnoosisi.

-Epätodellisuuden tunne. Ehkä se olisi paras sana kuvaamaan sitä. En oikein voinut käsittää- tai käsitä kunnolla vieläkään- että sairastan anoreksiaa




miten söit laihdutusvaiheessa? kuinka vähän? vähensitkö pikkuhiljaa vai lopetit syömisen yhtäkkiä kokonaan ja elit vain vedellä tms?


-Mietin piiitkään vastaanko tähän kysymykseen. Mutta voin nyt pääpiirteittäin vähän hommaa avata... En koskaan lopettanut syömistä kokonaan. En siis pitänyt ainuttakaan päivää kun en olisi jotain kiinteää suustani alas laittanut. Vähensin ruokia pikkuhiljaa. Ensin jätin muutamia ruoka-aineita kunnes yhtäkkiä huomasin ettei niitä sallittuja ollut kun muutama jäljellä. Kurkku, salaatti, valkuaiset, ja raejuusto. Enemmän en lähde kertomaan siitä miten kaikki tapahtui. Tässä typistetty versio.





onko sulla pakko-oireita tai jonkinlaisia rituaaleja liittyen syömiseen tai ylipäätänsä anoreksiaan?


-Ylempänä näistäkin jo vähän höpöttelin. Pakko-oireita on ollut, on niitä vieläkin, mutta huomattavasti vähemmän, eikä enää niin hallitsevina. Ennen ruoka oli lautasella aina samassa järjestyksessä, samalla tavalla pilkottuna, samassa astiassa ja samoista ruoka-aineista valmistettu. Söin aina tietyn kaavan mukaan. Ennen syömistä oli jumpat/lihaskuntoliikkeet. Nämä kaikki on nyt vihdoin väistynyt, mutta olemisen vaikeus ja siivousintoilu on vielä jäljellä. Pahimmat pakko-oireet luojan kiitos ovat alkaneet korjaantua.


Käytkö jossain terapiassa (jos niin missä ja kuinka usein)?


-Käyn vähintään kerran viikossa psykiatrisella yksiköllä juttelemassa


Ootko koskaan oksentanut tahallaan? 


-Anoreksiaani ei ole koskaan kuulunut oksentelua


Millaista musiikkia kuuntelet, mikä saa sun rentoutumaan?


Tylsä vastaus eli laidasta laitaan. Tykkään transesta ja housesta ihan johonkin klassiseen pianon pimputteluun. En luokittele musiikkia niinkään kategorioihin. Helpompi mun on vastata siihen millasta musiikkia en kuuntele tai millasesta en pahemmin välitä. Tätä on raskas hevimetalli, jota en oo koskaan oikein sisäistäny. 

Mikä oli sun painoindeksi alimmillaan?

-Hiukkasen alle 15, olisko ollu jotain 14.7-14.8 tietämillä

Uskotko Jumalaan?

-Uskon että on olemassa joku tällänen ylempi voima juu, sitä mikä se on en tiedä tai osaa sanoa. 



Eli siinäpä oli vastauksia teidän pistämiin kysymyksiin, toivottavasti en unohtanut yhtäkään ja kelpuutatte höpinäni. Tän postauksen kommenttiboksiin voitte vielä lisäillä uusia jos kysyttävää tulee, mielelläni vastaan asioihin kaikille lukijoille yhteisesti, koska usein monet samoja asioita miettivät ja multa kysyvät. Kiitos kovasti jokaiselle kysymyksenä laittaneelle :)

9 kommenttia:

  1. Voi, näytät jo niin paljon paremmalta ja kauniimmalta! :-) <3

    VastaaPoista
  2. Hei miten sait tuonne sivuun nuo lukijat näkyviin, siis etttä blogiin pystyy liittymään lukijaksi? Kun en itse osaa laittaa ? kiitos!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. määrität blogisi sivu- asetuksista gadgetin :)

      Poista
  3. mikä sun painoindeksi oli alimmillaa ?

    VastaaPoista
  4. uskotko Jumalaan?

    VastaaPoista
  5. Unohdit sen, että oletko seurustellut tai onko sulla ollut säätöä joskus kenenkään kanssa? :)

    VastaaPoista